TUKIPALVELUT UUDISTUU

Kehitämme tuotetietojenhallintaa tehostavaa tukipalveluamme.

Tukipalvelun toiminta kattaa esimerkiksi PLM-ohjelmistojen käyttäjien auttamisen ja ohjeistamisen. Sen tavoitteena on tarjota käyttäjille laadukasta palvelua, joka optimoi PLM-ohjelmistojen käyttöä ja säästää aikaa.

Tukipalvelun kehittämisen tarkoituksena on varmistaa, että tarjoamamme palvelu vastaa käyttäjien odotuksia. Osana toiminnan kehittämistä otamme käyttöön nykyiseen tukipyyntöprosessiin käyttäjätyytyväisyysmittauksen, joka toimii yhden klikkauksen periaatteella.

PALVELUT_Tukipalvelut

Posted in Uutiset | Tagged , | Leave a comment

JOULUTOIVOTUS

joulukortti_2017

 

 

Posted in Uutiset | Leave a comment

BLOGIPÄIVITYS: Oletko mukana tiedon ja teknologian vallankumouksessa?

Millaisia tuotteita suomalainen teollisuus valmistaa tulevaisuudessa? Vai tehdäänkö jatkossa kaikki Kiinassa tai muualla? Löytyykö eväitä valmistavan teollisuuden turvaamiseksi rajussa globaalissa kilpailussa?

Suomalaisen teollisuuden pelastus voi olla siinä, että tuotteiden kehityksen, valmistuksen ja käytön toivotaan perustuvan yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteisiin. Toisaalta tuotteisiin on saatava älyä ja niitä on voitava käyttää turvallisesti. Tämä tarkoittaa muutoksia tuotteisiin ja niiden valmistamiseen.

Yksi keskeinen tekijä on Teollisuus 4.0 ja tähän liittyvä teollinen internet. Yrityksille nämä luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien innovaatioiden synnyttämiseen.

Kuten asioilla tuppaa olemaan kääntöpuolensa, sama pätee myös teolliseen internetiin. Tiedon määrä on jo nyt kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja tämä kiihtyy entisestään. Arvioiden mukaan jo ensi vuonna verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä on kolme kertaa maapallolla olevien ihmisten määrä. Tiedonhallinnan kehittämiseksi ja tiedon laadun varmistamiseksi tässä haastavassa tilanteessa on tehtävä töitä. Tohtori Peter Aiken nostaa mielenkiintoisia näkökulmia aiheen tiimoilta. Hän arvostelee koulutus-järjestelmää, peräänkuuluttaa tiedon omistajuutta ja yhteisen kielen merkitystä. Lisäksi hänen mukaansa tiedonhallinta on kyettävä pukemaan euroiksi, jotta yrityksen johto kiinnostuu riittävästi asiasta.

Lisääntyvä älykkyys, ohjelmistojen osuuden kasvu, uusien materiaalien käyttö ja laitteiden kytkeytyminen verkkoon johtavat usein siihen, että valmistettavat tuotteet ovat yhä monimutkaisempia. Kaikkien suunnittelun osa-alueiden on tehtävä töitä rinta rinnan ja tuotosten pitää olla yhteensopivia. On ymmärrettävää, että panostukset systeemisuunnitteluun (Systems Engineering) kantavat hedelmää.

Toinen merkittävä muutosvoima valmistavaan teollisuuteen on uudet valmistusmenetelmät, kuten ainetta lisäävä valmistus sekä uusien materiaalien kehittäminen ja hyödyntäminen valmistuksessa. Lisäävä valmistus ja 3D-tulostus ovat maailmalla jo osa lopullisten tuotteiden valmistusta, ei enää pelkästään prototyyppien valmistusta. Yksi edelläkävijöistä on Airbus, joka on perustanut 3D-tulostustehtaan Saksaan. Ehdimmekö 3D-tulostusjunaan mukaan? Jokohan nyt olisi aika todellisille tuotannollisille investoinneille Suomessa?

On kuitenkin huolehdittava siitä, että kustannukset eivät karkaa käsistä uusien teknologioiden ja innovaatioiden tiimellyksessä. Päinvastoin! Uuden teknologian avulla pitäisi pystyä kustannustehokkaasti tarjoamaan sellaisia tuotteita ja palveluita, joihin asiakkailla on varaa. Frugaalit innovaatiot ovat tarpeen. High Tech – Low cost -malli on tulevaisuutta.

Paikkatiedon hyödyntäminen on hyvä esimerkki teknologioiden nopean kehityksen ja hintojen laskun mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista. Yhä useammat yritykset ovat viime vuosina alkaneet hyödyntää sijaintiin pohjautuvaa liiketoiminta-analytiikkaa. Kun samaan aikaan myös datan hinnat laskevat, paikkatiedon ympärille muodostuu jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Paikkatieto liittyy tulevaisuudessa yhä enemmän kaikkeen tekemiseemme.

teollisuus4

Posted in Uutiset | Leave a comment

Oletko mukana tiedon ja teknologian vallankumouksessa?

teollisuus4_

Millaisia tuotteita suomalainen teollisuus valmistaa tulevaisuudessa? Vai tehdäänkö jatkossa kaikki Kiinassa tai muualla? Löytyykö eväitä valmistavan teollisuuden turvaamiseksi rajussa globaalissa kilpailussa?

Suomalaisen teollisuuden pelastus voi olla siinä, että tuotteiden kehityksen, valmistuksen ja käytön toivotaan perustuvan yhä enemmän kestävän kehityksen periaatteisiin. Toisaalta tuotteisiin on saatava älyä ja niitä on voitava käyttää turvallisesti. Tämä tarkoittaa muutoksia tuotteisiin ja niiden valmistamiseen.

Yksi keskeinen tekijä on Teollisuus 4.0 ja tähän liittyvä teollinen internet. Yrityksille nämä luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien innovaatioiden synnyttämiseen.

Kuten asioilla tuppaa olemaan kääntöpuolensa, sama pätee myös teolliseen internetiin. Tiedon määrä on jo nyt kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja tämä kiihtyy entisestään. Arvioiden mukaan jo ensi vuonna verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä on kolme kertaa maapallolla olevien ihmisten määrä. Tiedonhallinnan kehittämiseksi ja tiedon laadun varmistamiseksi tässä haastavassa tilanteessa on tehtävä töitä. Tohtori Peter Aiken nostaa mielenkiintoisia näkökulmia aiheen tiimoilta. Hän arvostelee koulutus-järjestelmää, peräänkuuluttaa tiedon omistajuutta ja yhteisen kielen merkitystä. Lisäksi hänen mukaansa tiedonhallinta on kyettävä pukemaan euroiksi, jotta yrityksen johto kiinnostuu riittävästi asiasta.

Lisääntyvä älykkyys, ohjelmistojen osuuden kasvu, uusien materiaalien käyttö ja laitteiden kytkeytyminen verkkoon johtavat usein siihen, että valmistettavat tuotteet ovat yhä monimutkaisempia. Kaikkien suunnittelun osa-alueiden on tehtävä töitä rinta rinnan ja tuotosten pitää olla yhteensopivia. On ymmärrettävää, että panostukset systeemisuunnitteluun (Systems Engineering) kantavat hedelmää.

Toinen merkittävä muutosvoima valmistavaan teollisuuteen on uudet valmistusmenetelmät, kuten ainetta lisäävä valmistus sekä uusien materiaalien kehittäminen ja hyödyntäminen valmistuksessa. Lisäävä valmistus ja 3D-tulostus ovat maailmalla jo osa lopullisten tuotteiden valmistusta, ei enää pelkästään prototyyppien valmistusta. Yksi edelläkävijöistä on Airbus, joka on perustanut 3D-tulostustehtaan Saksaan. Ehdimmekö 3D-tulostusjunaan mukaan? Jokohan nyt olisi aika todellisille tuotannollisille investoinneille Suomessa?

On kuitenkin huolehdittava siitä, että kustannukset eivät karkaa käsistä uusien teknologioiden ja innovaatioiden tiimellyksessä. Päinvastoin! Uuden teknologian avulla pitäisi pystyä kustannustehokkaasti tarjoamaan sellaisia tuotteita ja palveluita, joihin asiakkailla on varaa. Frugaalit innovaatiot ovat tarpeen. High Tech – Low cost -malli on tulevaisuutta.

Paikkatiedon hyödyntäminen on hyvä esimerkki teknologioiden nopean kehityksen ja hintojen laskun mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista. Yhä useammat yritykset ovat viime vuosina alkaneet hyödyntää sijaintiin pohjautuvaa liiketoiminta-analytiikkaa. Kun samaan aikaan myös datan hinnat laskevat, paikkatiedon ympärille muodostuu jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Paikkatieto liittyy tulevaisuudessa yhä enemmän kaikkeen tekemiseemme.

teollisuus4

Posted in Blogi | Tagged , | Leave a comment

BLOGIPÄIVITYS: PK-YRITYSTEN RUVETTAVA HOMMIIN

Valmistettavat tuotteet ovat yhä monimutkaisempia. Tähän vaikuttavat mm. lisääntyvä älykkyys, ohjelmistojen osuus, uusien materiaalien käyttö ja laitteiden kytkeytyminen verkkoon. Myös 3D-tulostuksen lisääntyminen voi johtaa, niin hyvässä kuin pahassakin, kompleksisiin muotoihin ja rakenteisiin. Suunnittelutoiminta on myös muuttumassa. Tuotteiden kehittäminen mahdollisimman nopeasti ei enää riitä. Jo tuotekehitysvaiheessa on kyettävä integroitumaan asiakkaiden kanssa, Suunnittelijat tekevät töitä yhä laajenevassa ja monimuotoisessa verkostossa, missä tiedon etsiminen ja jakaminen ovat välttämättömiä. Tämä kaikki on tätä päivää, ja tuo haasteita yhtälailla sekä suurten yritysten että PK-sektorin toimintaan. Lisäksi muutokset eivät koske pelkästään tuotteita ja palveluita, vaan uusien innovaatioiden keskiössä ovat nimenomaan uudet liiketoimintamallit. Kuinka tämä kaikki hallitaan tehokkaasti, toimitaan ja valmistetaan tuotteita sekä palveluita ilman virheitä ja löydetään kompleksisuudesta kilpailuetua, tulevat erottamaan jyvät akanoista.

Se on varmaa, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän keinoja hallita räjähdysmäisesti kasvavaa tietomäärää. Useimmat PK-yritykset ovat luottaneet Exceliin, verkkolevyyn tai toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) tuotetietojen hallinnassa. ERP-järjestelmät ovat kuitenkin hyviä ainoastaan operatiivisten transaktioiden hallinnassa myynnissä, ostossa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja logistiikassa. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää tuoteportfolion hallintaa.

Tuoteportfolion hallintaa tukemaan tarvitaan tietotekninen ratkaisu, jonka kotipesä on tuotteen elinkaarenhallinnan järjestelmässä. Suomalaisen teollisuuden näkökulmasta on keskeistä löytää toimituksiin toistettavuutta tai samankaltaisuutta, jotta voimme pärjätä kustannustehokkuudessa. Mallintaminen, modulointi ja konfigurointi ovat tässä avaintekijöitä. Tuotekonfigurointiin ja konfiguroitavien tuotteiden suunnitteluun soveltuu PLM-järjestelmä huomattavasti paremmin kuin Excel tai ERP-järjestelmä.

Tuotteiden jäljitettävyystietojen hallinta korostuu koko ajan, kun ympäristö- ja viranomaisvaatimukset tiukentuvat. Kentällä olevan asennetun laitekannan hallinta, josta selviää mitä muutoksia tuotteisiin on tehty ja mistä komponenteista ja materiaaleista, tuote on valmistettu, puhumattakaan takaisinkytkennästä asiakasvaatimuksiin, edellyttää tehokasta ja systemaattista tiedonhallintaratkaisua. Kun tähän lisätään Teollisuus 4.0:n ja teollisen internetin mukanaan tuomat muutokset tuotteisiin, palveluihin, johtamiseen sekä liiketoimintamalleihin, niin näitä tukemaan tarvitaan PLM-ratkaisu.

Edellä olen nostanut esiin vain muutamia näkökulmia, miksi PK-yritysten tulisi välittömästi aloittaa tuotetiedonhallinnan kartoitus ja sitä tukevien ratkaisujen käyttöönotto. Useat tutkimukset osoittavat, että yritykset, joilla PLM-ratkaisu on tehokkaassa käytössä, menestyvät muita paremmin.

PLM-järjestelmätoimittajat ovat yrittäneet aika ajoin tuoda markkinoille paremmin PK-yrityksille soveltuvia ratkaisuja. Tässä ei ole aina onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, joka on omalta osaltaan hidastanut käytötönottoja. Suurista projekteista on jo päästy eroon mallintamalla käyttöönottoprosesseja. Uusia tuulia myös itse järjestelmissä on havaittavissa.

Vaikka edellä korostan sitä, että PK-yritysten tulee ryhtyä toimiin tuotetiedonhallinnan haltuun ottamiseksi hyödyntäen PLM-järjestelmää, niin paljon asioita voidaan saattaa parempaan kuntoon ilman järjestelmiäkin. Yhteisesti sovittu systemaattinen tapa hallita tuoteperheitä, tuoterakenteita, nimikkeitä, muutoksia jne. on perusta, joka tarvitaan järjestelmäratkaisuista riippumatta.

pk__plm

Posted in Uutiset | Leave a comment

PK-yritysten ruvettava hommiin

pk_plm
Valmistettavat tuotteet ovat yhä monimutkaisempia. Tähän vaikuttavat mm. lisääntyvä älykkyys, ohjelmistojen osuus, uusien materiaalien käyttö ja laitteiden kytkeytyminen verkkoon. Myös 3D-tulostuksen lisääntyminen voi johtaa, niin hyvässä kuin pahassakin, kompleksisiin muotoihin ja rakenteisiin. Suunnittelutoiminta on myös muuttumassa. Tuotteiden kehittäminen mahdollisimman nopeasti ei enää riitä. Jo tuotekehitysvaiheessa on kyettävä integroitumaan asiakkaiden kanssa, Suunnittelijat tekevät töitä yhä laajenevassa ja monimuotoisessa verkostossa, missä tiedon etsiminen ja jakaminen ovat välttämättömiä. Tämä kaikki on tätä päivää, ja tuo haasteita yhtälailla sekä suurten yritysten että PK-sektorin toimintaan. Lisäksi muutokset eivät koske pelkästään tuotteita ja palveluita, vaan uusien innovaatioiden keskiössä ovat nimenomaan uudet liiketoimintamallit. Kuinka tämä kaikki hallitaan tehokkaasti, toimitaan ja valmistetaan tuotteita sekä palveluita ilman virheitä ja löydetään kompleksisuudesta kilpailuetua, tulevat erottamaan jyvät akanoista.

Se on varmaa, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän keinoja hallita räjähdysmäisesti kasvavaa tietomäärää. Useimmat PK-yritykset ovat luottaneet Exceliin, verkkolevyyn tai toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) tuotetietojen hallinnassa. ERP-järjestelmät ovat kuitenkin hyviä ainoastaan operatiivisten transaktioiden hallinnassa myynnissä, ostossa, valmistuksessa, kokoonpanossa ja logistiikassa. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää tuoteportfolion hallintaa.

Tuoteportfolion hallintaa tukemaan tarvitaan tietotekninen ratkaisu, jonka kotipesä on tuotteen elinkaarenhallinnan järjestelmässä. Suomalaisen teollisuuden näkökulmasta on keskeistä löytää toimituksiin toistettavuutta tai samankaltaisuutta, jotta voimme pärjätä kustannustehokkuudessa. Mallintaminen, modulointi ja konfigurointi ovat tässä avaintekijöitä. Tuotekonfigurointiin ja konfiguroitavien tuotteiden suunnitteluun soveltuu PLM-järjestelmä huomattavasti paremmin kuin Excel tai ERP-järjestelmä.

Tuotteiden jäljitettävyystietojen hallinta korostuu koko ajan, kun ympäristö- ja viranomaisvaatimukset tiukentuvat. Kentällä olevan asennetun laitekannan hallinta, josta selviää mitä muutoksia tuotteisiin on tehty ja mistä komponenteista ja materiaaleista, tuote on valmistettu, puhumattakaan takaisinkytkennästä asiakasvaatimuksiin, edellyttää tehokasta ja systemaattista tiedonhallintaratkaisua. Kun tähän lisätään Teollisuus 4.0:n ja teollisen internetin mukanaan tuomat muutokset tuotteisiin, palveluihin, johtamiseen sekä liiketoimintamalleihin, niin näitä tukemaan tarvitaan PLM-ratkaisu.

Edellä olen nostanut esiin vain muutamia näkökulmia, miksi PK-yritysten tulisi välittömästi aloittaa tuotetiedonhallinnan kartoitus ja sitä tukevien ratkaisujen käyttöönotto. Useat tutkimukset osoittavat, että yritykset, joilla PLM-ratkaisu on tehokkaassa käytössä, menestyvät muita paremmin.

PLM-järjestelmätoimittajat ovat yrittäneet aika ajoin tuoda markkinoille paremmin PK-yrityksille soveltuvia ratkaisuja. Tässä ei ole aina onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, joka on omalta osaltaan hidastanut käytötönottoja. Suurista projekteista on jo päästy eroon mallintamalla käyttöönottoprosesseja. Uusia tuulia myös itse järjestelmissä on havaittavissa.

Vaikka edellä korostan sitä, että PK-yritysten tulee ryhtyä toimiin tuotetiedonhallinnan haltuun ottamiseksi hyödyntäen PLM-järjestelmää, niin paljon asioita voidaan saattaa parempaan kuntoon ilman järjestelmiäkin. Yhteisesti sovittu systemaattinen tapa hallita tuoteperheitä, tuoterakenteita, nimikkeitä, muutoksia jne. on perusta, joka tarvitaan järjestelmäratkaisuista riippumatta.

pk__plm

Posted in Blogi | Tagged | Leave a comment

BLOGIPÄIVITYS: ASIOIDEN INTERNET TARVITSEE PLM:N

Asioiden internet (Internet of Things, IoT) termi näkyy nyt kaikkialla, myös tuotetiedonhallinnan yhteydessä. Ei kuitenkaan siksi, että kaikkien kuuluu puhua aiheesta, vaan siksi, että asioiden internet liittyy olennaisesti tuotetiedonhallintaan monestakin syystä.

Aihe on noussut tapetille raketin lailla. Kolme vuotta sitten juuri kukaan ei puhunut asioiden internetistä. Miksi nyt? Useimmin esiin nousevat tekijät ovat: teknologioiden kypsyminen, laskentatehon kasvu, alustojen kehittyminen, antureiden halpeneminen, verkkoyhteyksien nopeutuminen, tiedonsiirron hinta, tiedon varastoinnin kustannukset, uudet analyysipalvelut, matalat aloituskynnykset ja -kustannukset, Tarkoittanee sitä, että asioiden internetistä on tullut jotakin sellaista, mihin kuka tahansa voi hypätä mukaan.

Monet yritykset ja ihmiset ajattelevat, että tässä kehityksessä pitäisi olla mukana, mutta kaikille ei ole selvää, kuinka voisi lähteä konkreettisesti liikkeelle. Tarvitaan käytännön esimerkkejä, asiantuntija-apua sekä yleistä keskustelua ja viestintää aiheesta.

Asioiden internet liittyy ”asioihin”, jotka käytännössä ovat tuotteita. Näitä suunnitellaan CAD-järjestelmillä ja niiden elinkaarta hallitaan PLM-järjestelmillä. Asioiden internetin avulla toteutettujen palveluiden tuottamiseksi tarvitaan muutakin, kuin reaaliaikaista tietoa antureilta. Anturilta saatava tieto on kyettävä yhdistämään muuhun tuote- ja asiakastietoon PLM-, CRM- ja ERP-järjestelmissä. Asioiden internet on tärkeä lisä tuotehallintaan, mutta se ei toimi yksinään. Näin ollen tarvitaan eheä linkki perusjärjestelmiin. Tämä nostaa entisestään PLM-järjestelmien merkitystä. Ne yritykset, joilla tuotetiedot ovat hallinnassa, tulevat menestymään paremmin myös asioiden internetin hyödyntämisessä.

Asioiden internet mielletään usein teknologiaksi tai tekniikaksi. Loppupelissä kyse on kuitenkin tiedon avulla tuotetuista palveluista. Antureilta tai muista tietolähteistä kerätyllä tiedolla ei ole mitään arvoa ellei sen perusteella kyetä tuottamaan palvelua – joko yritykselle itselleen tai asiakkaille. Tuttu ”kolmikanta”: ihmiset, palvelut ja asiat, puree tässäkin. Käytännössä puhutaan digitaalisista palveluista, joita kaiken ikäiset ihmiset koulutustaustasta riippumatta ovat viime vuosina oppineet käyttämään. Maaperä on tältäkin osin tänään hedelmällisempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Asioiden internet näkyy myös siinä, että yritykset perustavat tähän liittyviä liiketoimintayksikköjä, joiden tavoitteena on tunnistaa uudet liiketoimintamahdollisuudet ja teknologian hyödyntäminen. Näitä ovat viimeaikoina perustaneet perinteiset laitevalmistajat ja tietoliikenneoperaattorit, mutta myös PLM-järjestelmien toimittajat ja palveluntarjoajat.

Asioiden internetiin liittyy olennaisesti uudet digitaalisen liiketoiminnan mallit. Nyt on tunnistettavissa, että ollaan rakentamassa kokonaisia ekosysteemejä, jossa laitteet ja palvelut kytkeytyvät yhteen eri toimialan toimijoiden toimesta. Tämä tarkoittaa lisää avoimuutta ja yhteistyötä. Yrityksen IoT-alustan avaaminen yleiseen käyttöön, ei siis pelkästään yrityksen omille sovelluskehittäjille, vaan kaikille muillekin, on uusi asia. On mielenkiintoista havaita, että tähän avoimeen malliin ovat lähdössä niin perinteiset laitevalmistajat kuin PLM-järjestelmätoimittajat. Tämä on keino nopeuttaa ekosysteemin kasvua.

Uusien palveluiden tuottamisen lisäksi asioiden internet tuo myös mahdollisuuden luoda aito takaisinkytkentä suunnitteluun. Tästä aiheesta on puhuttu jo pitkään, mutta toimivia toteutuksia on edelleen melko vähän. Suurin osa laitevalmistajista ei käytännössä tiedä miten asiakkaat heidän tuotteitaan käyttävät. Nyt teknologia mahdollistaa tuotteilta kerättävän tiedon integroimisen suoraan CAD-järjestelmään saakka. Tiedot voidaan vaikka reaaliajassa näyttää CAD-järjestelmän simulaationa.

Asioiden internet luo paineita myös itse PLM-järjestelmille. Niiden on kyettävä tehokkaasti hallitsemaan yhä kasvava tietomäärä, tarvitaan uusia reaaliaikaisia integraatioita ja lisäksi PLM-järjestelmien on kyettävä hallitsemaan uusia erilaisia tietoformaatteja. Onneksi järjestelmätoimittajat ovat tiedostaneet nämä ja ovat valmiit vastaanottamaan haasteen.

iot2

Posted in Uutiset | Leave a comment

Asioiden internet tarvitsee PLM:n

iot
Asioiden internet (Internet of Things, IoT) termi näkyy nyt kaikkialla, myös tuotetiedonhallinnan yhteydessä. Ei kuitenkaan siksi, että kaikkien kuuluu puhua aiheesta, vaan siksi, että asioiden internet liittyy olennaisesti tuotetiedonhallintaan monestakin syystä.

Aihe on noussut tapetille raketin lailla. Kolme vuotta sitten juuri kukaan ei puhunut asioiden internetistä. Miksi nyt? Useimmin esiin nousevat tekijät ovat: teknologioiden kypsyminen, laskentatehon kasvu, alustojen kehittyminen, antureiden halpeneminen, verkkoyhteyksien nopeutuminen, tiedonsiirron hinta, tiedon varastoinnin kustannukset, uudet analyysipalvelut, matalat aloituskynnykset ja -kustannukset, Tarkoittanee sitä, että asioiden internetistä on tullut jotakin sellaista, mihin kuka tahansa voi hypätä mukaan.

Monet yritykset ja ihmiset ajattelevat, että tässä kehityksessä pitäisi olla mukana, mutta kaikille ei ole selvää, kuinka voisi lähteä konkreettisesti liikkeelle. Tarvitaan käytännön esimerkkejä, asiantuntija-apua sekä yleistä keskustelua ja viestintää aiheesta.

Asioiden internet liittyy ”asioihin”, jotka käytännössä ovat tuotteita. Näitä suunnitellaan CAD-järjestelmillä ja niiden elinkaarta hallitaan PLM-järjestelmillä. Asioiden internetin avulla toteutettujen palveluiden tuottamiseksi tarvitaan muutakin, kuin reaaliaikaista tietoa antureilta. Anturilta saatava tieto on kyettävä yhdistämään muuhun tuote- ja asiakastietoon PLM-, CRM- ja ERP-järjestelmissä. Asioiden internet on tärkeä lisä tuotehallintaan, mutta se ei toimi yksinään. Näin ollen tarvitaan eheä linkki perusjärjestelmiin. Tämä nostaa entisestään PLM-järjestelmien merkitystä. Ne yritykset, joilla tuotetiedot ovat hallinnassa, tulevat menestymään paremmin myös asioiden internetin hyödyntämisessä.

Asioiden internet mielletään usein teknologiaksi tai tekniikaksi. Loppupelissä kyse on kuitenkin tiedon avulla tuotetuista palveluista. Antureilta tai muista tietolähteistä kerätyllä tiedolla ei ole mitään arvoa ellei sen perusteella kyetä tuottamaan palvelua – joko yritykselle itselleen tai asiakkaille. Tuttu ”kolmikanta”: ihmiset, palvelut ja asiat, puree tässäkin. Käytännössä puhutaan digitaalisista palveluista, joita kaiken ikäiset ihmiset koulutustaustasta riippumatta ovat viime vuosina oppineet käyttämään. Maaperä on tältäkin osin tänään hedelmällisempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Asioiden internet näkyy myös siinä, että yritykset perustavat tähän liittyviä liiketoimintayksikköjä, joiden tavoitteena on tunnistaa uudet liiketoimintamahdollisuudet ja teknologian hyödyntäminen. Näitä ovat viimeaikoina perustaneet perinteiset laitevalmistajat ja tietoliikenneoperaattorit, mutta myös PLM-järjestelmien toimittajat ja palveluntarjoajat.

Asioiden internetiin liittyy olennaisesti uudet digitaalisen liiketoiminnan mallit. Nyt on tunnistettavissa, että ollaan rakentamassa kokonaisia ekosysteemejä, jossa laitteet ja palvelut kytkeytyvät yhteen eri toimialan toimijoiden toimesta. Tämä tarkoittaa lisää avoimuutta ja yhteistyötä. Yrityksen IoT-alustan avaaminen yleiseen käyttöön, ei siis pelkästään yrityksen omille sovelluskehittäjille, vaan kaikille muillekin, on uusi asia. On mielenkiintoista havaita, että tähän avoimeen malliin ovat lähdössä niin perinteiset laitevalmistajat kuin PLM-järjestelmätoimittajat. Tämä on keino nopeuttaa ekosysteemin kasvua.

Uusien palveluiden tuottamisen lisäksi asioiden internet tuo myös mahdollisuuden luoda aito takaisinkytkentä suunnitteluun. Tästä aiheesta on puhuttu jo pitkään, mutta toimivia toteutuksia on edelleen melko vähän. Suurin osa laitevalmistajista ei käytännössä tiedä miten asiakkaat heidän tuotteitaan käyttävät. Nyt teknologia mahdollistaa tuotteilta kerättävän tiedon integroimisen suoraan CAD-järjestelmään saakka. Tiedot voidaan vaikka reaaliajassa näyttää CAD-järjestelmän simulaationa.

Asioiden internet luo paineita myös itse PLM-järjestelmille. Niiden on kyettävä tehokkaasti hallitsemaan yhä kasvava tietomäärä, tarvitaan uusia reaaliaikaisia integraatioita ja lisäksi PLM-järjestelmien on kyettävä hallitsemaan uusia erilaisia tietoformaatteja. Onneksi järjestelmätoimittajat ovat tiedostaneet nämä ja ovat valmiit vastaanottamaan haasteen.

iot2

Posted in Blogi | Tagged , | Leave a comment

JOULUTOIVOTUS

joulukortti_2016

 

 

Posted in Uutiset | Leave a comment

BLOGIPÄIVITYS: TIETO – YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARI

Verkostoitumisesta on puhuttu jo useita vuosia. Osa yrityksistä on jo onnistunut kohtalaisen hyvin operoimaan hajautetusti. Tämä jatkuu monella tasolla yhä edelleen ja ehkä voimakkaampana kuin koskaan aikaisimmin. Yhteistoiminta verkostoissa on yhä vaikeampaa, koska tuotteita ja palveluita suunnitellaan, valmistetaan, toimitetaan ja ylläpidetään yhä useampien, eri puolella maailmaa sijaitsevien, osapuolten kanssa. Tämä tarkoittaa uudenlaisia vaatimuksia tiedonhallinnalle ja tiedon saatavuudelle.

Tiedon tulee olla yhtenäistä, siihen on voitava luottaa ja se on oltava saatavilla silloin ja siellä, kun sitä tarvitaan. Tämä tarkoittaa, että käyttäjillä ja     ylläpitäjillä tulee olla saatavilla viimeisimmät versiot tiedoista. Jokaista kanavaa, jossa tuotetta tai palvelua käsitellään, olisi kyettävä ohjaamaan ja koordinoimaan. Ilman toimivia versionhallintamenetelmiä ja –järjestelmiä, tämä tuskin on mahdollista. Väärillä versioilla tulee ”sutta” tuotannossa. Huonot tuotteet tai väärä informaatio aiheuttavat negatiivisia asiakaskokemuksia, joka saa ”viidakkorummun” kiirimään sosiaalisessa mediassa.

Asiakaspalautteiden käsittely on noussut uuteen merkitykseensä, koska palautetta tulee eri puolilta maailmaa ja eri kanavien kautta: suoraan asiakkailta ja verkoston muilta toimijoilta sekä epäsuoraan esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä tarkoittaa yhä lisääntyvää tiedon määrää. Lisäksi tieto on yhä enenevässä määrin ei-strukturoitua, Asiakkaat odottavat, että heidän palautteensa otetaan huomioon ja sitä hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden kehityksessä, jotta syntyisi entistä parempi asiakaskokemus. Tietojen ja järjestelmien integroituminen on välttämätöntä, jotta dokumenttien metatiedot saadaan tuotettua mahdollisimman automaattisesti ja linkitettyä asiakkaisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Yhteistyön ja tiedonvälityksen kannalta on myös tärkeää, että tieto on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Tiedon läpinäkyvyys tulee olemaan yksi merkittävä kilpailutekijä tulevaisuudessa. Tiedonhallinnan on linkityttävä 100 % liiketoimintaprosesseihin.

Tuotteita ja palveluita on kyettävä kehittämään yhä nopeammassa tahdissa. Ohjelmistopuolelta tutut ketterät kehitysmenetelmät ovat rantautuneet myös muiden tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Nopeat syklit myös omalta osaltaan lisäävät tarvetta avoimelle ja nopealle tiedonvälitykselle. Eikä tämä pääty tähän. Neljäs teollinen vallankumous on käynnissä. Ihmisten lisäksi tietoa verkostoon ovat alkaneet tuottaa koneet ja laitteet.

En usko, että kukaan enää kiistää, etteikö tarvita tehokkaita tiedonhallintamenetelmiä ja -järjestelmiä. Kaikki ymmärtävät tämän, mutta silti on paljon yrityksiä, joissa tähän ei kuitenkaan panosteta. Verkkolevyt, excelit ja sähköposti ovat yhä yleisessä käytössä yritysten tiedonhallinnan ratkaisuina. Pelkästään näiden avulla ei kyllä yksikään yritys tule jatkossa menestymään. Ei edes sisäisessä tiedonhallinnassa, puhumattakaan yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistoiminta hajautetussa verkostossa edellyttää aivan toisenlaisia menetelmiä ja järjestelmiä. Jos asenne on ”olemme tehneet tämän aina näin”, niin on ymmärrettävää, että riittävää uusiutumista ei tapahdu.

network1

Posted in Uutiset | Leave a comment

Tieto – yhteistoiminnan peruspilari

network

Verkostoitumisesta on puhuttu jo useita vuosia. Osa yrityksistä on jo onnistunut kohtalaisen hyvin operoimaan hajautetusti. Tämä jatkuu monella tasolla yhä edelleen ja ehkä voimakkaampana kuin koskaan aikaisimmin. Yhteistoiminta verkostoissa on yhä vaikeampaa, koska tuotteita ja palveluita suunnitellaan, valmistetaan, toimitetaan ja ylläpidetään yhä useampien, eri puolella maailmaa sijaitsevien, osapuolten kanssa. Tämä tarkoittaa uudenlaisia vaatimuksia tiedonhallinnalle ja tiedon saatavuudelle.

Tiedon tulee olla yhtenäistä, siihen on voitava luottaa ja se on oltava saatavilla silloin ja siellä, kun sitä tarvitaan. Tämä tarkoittaa, että käyttäjillä ja ylläpitäjillä tulee olla saatavilla viimeisimmät versiot tiedoista. Jokaista kanavaa, jossa tuotetta tai palvelua käsitellään, olisi kyettävä ohjaamaan ja koordinoimaan. Ilman toimivia versionhallintamenetelmiä ja –järjestelmiä, tämä tuskin on mahdollista. Väärillä versioilla tulee ”sutta” tuotannossa. Huonot tuotteet tai väärä informaatio aiheuttavat negatiivisia asiakaskokemuksia, joka saa ”viidakkorummun” kiirimään sosiaalisessa mediassa.

Asiakaspalautteiden käsittely on noussut uuteen merkitykseensä, koska palautetta tulee eri puolilta maailmaa ja eri kanavien kautta: suoraan asiakkailta ja verkoston muilta toimijoilta sekä epäsuoraan esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tämä tarkoittaa yhä lisääntyvää tiedon määrää. Lisäksi tieto on yhä enenevässä määrin ei-strukturoitua, Asiakkaat odottavat, että heidän palautteensa otetaan huomioon ja sitä hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden kehityksessä, jotta syntyisi entistä parempi asiakaskokemus. Tietojen ja järjestelmien integroituminen on välttämätöntä, jotta dokumenttien metatiedot saadaan tuotettua mahdollisimman automaattisesti ja linkitettyä asiakkaisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Yhteistyön ja tiedonvälityksen kannalta on myös tärkeää, että tieto on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Tiedon läpinäkyvyys tulee olemaan yksi merkittävä kilpailutekijä tulevaisuudessa. Tiedonhallinnan on linkityttävä 100 % liiketoimintaprosesseihin.

Tuotteita ja palveluita on kyettävä kehittämään yhä nopeammassa tahdissa. Ohjelmistopuolelta tutut ketterät kehitysmenetelmät ovat rantautuneet myös muiden tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Nopeat syklit myös omalta osaltaan lisäävät tarvetta avoimelle ja nopealle tiedonvälitykselle. Eikä tämä pääty tähän. Neljäs teollinen vallankumous on käynnissä. Ihmisten lisäksi tietoa verkostoon ovat alkaneet tuottaa koneet ja laitteet.

En usko, että kukaan enää kiistää, etteikö tarvita tehokkaita tiedonhallintamenetelmiä ja -järjestelmiä. Kaikki ymmärtävät tämän, mutta silti on paljon yrityksiä, joissa tähän ei kuitenkaan panosteta. Verkkolevyt, excelit ja sähköposti ovat yhä yleisessä käytössä yritysten tiedonhallinnan ratkaisuina. Pelkästään näiden avulla ei kyllä yksikään yritys tule jatkossa menestymään. Ei edes sisäisessä tiedonhallinnassa, puhumattakaan yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistoiminta hajautetussa verkostossa edellyttää aivan toisenlaisia menetelmiä ja järjestelmiä. Jos asenne on  ”olemme tehneet tämän aina näin”, niin on ymmärrettävää, että riittävää uusiutumista ei tapahdu.

network1

Posted in Blogi | Tagged , | Leave a comment